Tylliä ja tanssiaskeleita

Ikimuistoista vanhojenpäivää tanssittiin tärkeimpien ihmisten ympäröimänä, kymmenen sentin koroissa ja jalokivien välkkeessä.

Pitkäaikainen haave toteutui kun Aleksiina, 17, asteli helmikuussa 2015 parinsa käsivarrella vanhojentanssiareenalle Joensuun kaupunginorkesterin soittamien sävelten tahdissa. Areenalla tanssineella noin 500 wanhalla oli takanaan kuukausien intensiiviset tanssiharjoitukset ja monella sitäkin pidempi valmistautuminen pukujen, asusteiden ja kampausten parissa. Tansseihin oli panostettu paljon, ja tila oli pukuloiston lisäksi täynnä väreilevää jännitystä.

Aleksiinalle tansseihin osallistuminen oli itsestäänselvyys, joten yläasteelta tuttu tanssipari oli pyydetty jo ennen lukion alkua. Tyttövoittoisessa Joensuun normaalikoulun lukiossa monelle muulle parin löytäminen osoittautuikin suurimmaksi tansseihin liittyväksi huolenaiheeksi. Kilpailu oli kovaa, ja paria oli kysyttävä hyvissä ajoin ennen tanssiharjoitusten marraskuista alkua. Itse harjoitukset sujuivat kuitenkin rennoissa tunnelmissa: ystävän kanssa tanssiessa ja oman tanssitaustan ansiosta tanssiaskeleet taittuivat mutkattomasti.

Rakkautta ensisilmäyksellä

Puvun etsintä käynnistyi noin vuotta ennen tansseja. Aleksiina seurasi nettikauppojen tarjontaa täydellisen tanssimekon toivossa ja etsi inspiraatiota meikille sekä kampaukselle muun muassa blogeista, Pinterestistä ja Instagramista. Vaikka olkaimettomat puvut olivat jälleen tänä vuonna tansseissa suosituimpia, olivat olkaimet Aleksiinalle mekon tärkeä kriteeri käytännön syistä.

– Minulle oli alusta asti selvää, etten hanki olkaimetonta mekkoa, sillä halusin välttää jatkuvan mekon nostelun tanssien aikana, hän selittää. Myös helman leveys oli tarkkaan mietitty: ei liian iltapukumainen, muttei myöskään kolmivanteinen kermakakku.

Kun upea jalokivikirjailtu vanhojentanssipuku löytyi helsinkiläisen juhlapukuliikkeen näyteikkunasta, muut vaihtoehdot unohtuivat välittömästi.

– Mekko oli rakkautta ensisilmäyksellä! Ihastuin erityisesti puvun syvään uurrettuun selkään ja vyötärölle solmittavaan rusettiin, Aleksiina kertoo. Täydellisen mekon löytymisestä kertoi myös tunne, ettei sitä halunnut sovitettaessa riisua päältään ollenkaan.

Omannäköinen vanhojentanssilook

Aleksiinan elegantti tanssilook oli tarkkaan mietitty ja omannäköinen: kiharoista ja trendikkäästä lettiyksityiskohdasta rakennettu kampaus paljasti puvun kauniin selkäosan, ja mekon ihana jalokivikirjailu kaipasi parikseen vain täydellisesti yhteensopivat korvakorut. Tyylin värimaailma jatkui meikin pehmeissä roosan ja ruskean sävyissä, viimeisen silauksen loi säihkyvä helmikoristeltu laukku.

Kengät ovat tanssijan tärkein asuste ja sopivien löytymisessä olikin haasteensa.

– Parini on minua huomattavasti pidempi, joten halusin tanssia mahdollisimman korkeissa koroissa pituuseroa vähentääkseni, Aleksiina sanoo ja myöntää palauttaneensa useat kenkäparit ennen päätymistään New Lookin hopearemmisiin korkokenkiin. Etsintä kannatti: korkeissa koroissa oli yllättävän hyvä tanssia.

Päivä täynnä onnea ja haikeutta

Vanhojentanssiaamu alkoi kampaajan tuolissa, jossa loihdittiin myös Aleksiinan vision mukainen meikki. Pukeutumisen jälkeen olikin jo kiire päivän kolmista tansseista ensimmäisiin, jotka tanssittiin alakoululla. Seuraavat tanssittiin omalla lukiolla ja viimeiset suurtanssit muiden kaupungin koulujen kanssa Joensuun areenalla, josta siirryttiin oman wanhaporukan kanssa rankan päivän kruunanneelle herkulliselle illalliselle. Wanhoille oli järjestetty ruokailun lomaan musiikkiohjelmaa ja puheita.

– Söimme rauhassa ja iltamyöhään olo tuntui onnelliselta, mutta hieman haikealta. Seuraavana päivänä lähdimme perinteiselle vanhojenmatkalle Tahkolle, missä juhlimme vielä koulun vanhimmiksi pääsemistä, Aleksiina kertoo tanssien jälkeisistä tunnelmista.

Hyvin suunniteltu päivä oli menestys ja sujui ilman perinteisiä helmoille astumisia sekä katkenneita irtokynsiä suurempia kömmähdyksiä. Pienestä pitäen haaveena olleet tanssit toteutuivat odotusten mukaisesti.

– Päivä oli kliseisesti sanottuna ikimuistoinen, Aleksiina toteaa.

– Vanhojentansseista on jäänyt pelkästään hyviä muistoja ja juhlapäivään on ihana palata valokuvien myötä yhä uudelleen.

Aleksiinan vinkit!

”Tanssikengät kannattaa valita huolella siten, että niissä jaksaa tanssia koko päivän. Minulla oli oikeat kengät jalassa harjoitusten alusta alkaen, joten ehdin tottumaan hyvin niissä tanssimiseen. Myös mekon etsintää sekä kampaajan ja meikin varaamista ei kannata todellakaan jättää viime tippaan. Päivän aikana syöminen saattaa unohtua, joten ruokailujen suunnittelu ja eväiden valinta etukäteen on hyödyllistä. Varsinaiseen vanhojenpäivään valmistautuu parhaiten nukkumalla hyvät yöunet ja suhtautumalla päivään rennosti ja hymyillen. Pienet mokat kuuluvat päivään ja tekevät siitä vain entistä hauskemman!”

Seuraa Aleksiinan blogia!

Aleksiinan blogi osoitteessa http://aleksiinan.blogspot.fi.