Kimalteleva HEKUMA

Mikä ihmeen briljantti? Mitä tarkoittaa karaatti? Ota jalometallialan sanasto helposti haltuun Häät-koruaapisen avulla ja tutustu henkeäsalpaaviin uutuuskoruihin. Löydätkö suosikkisi?

Malmin Korupajassa voit valmistuttaa sormuksesi täysin omien toiveidesi pohjalta tai valita laajasta valikoimasta.

Vasemmalla kuusikulmaiseksi muotoiltu valkokultainen Honeybee-sormus, jonka keskikivenä pinkki morganiitti ja koristeena timantteja, hinta 1.960 €. Keltakultaisen Precious-uutuussormuksen keskikivi on pehmeästi punertava ovaali kunziitti, 2.585 €. Kuvassa keskellä kaunis valkokultainen Chandelier White -sormus. Tämän sormuksen hinta on näyttävyyteen nähden edullinen 1.690 €, koska keskikiveksi on timantin sijasta valittu kirkas safiiri.

Oikealla Vintage-malliston punakultainen Mandala Red -timanttisormus 1.950 € ja yhteensopiva punakultainen Linné Red -sormus 920 €.

www.korupaja.fi

Kultasepät Andreasenin Krysantti-malliston käsintehdyt timanttisormukset ovat tyrmäävän kauniita. Sormukset on suunnitellut Jussi Andreasen, jaAndreasenin omat kultasepät valmistavat ne käsityönä Tampereella. Näin sinun ja kultaseppäsi välissä ei ole turhia välikäsiä, ja saat sormuksesi aina edullisesti.

Leveässä Krysantti-sormuksessa, 2.990 €, säihkettä maksimoi iso keskitimantti ja kolmessa rivissä komeilevat pikkutimantit. Romanttista allianssisormusta kiertää yhteensä 26 timanttia, 1.945 €.

www.andreasen.fi

Kultaseppä Kulmalan sirossa Suloinen-sydänriipuksessa sekä korvakoruissa hehkuvat suomalaiset jalokivet. Beryllit on löydetty Luumäen Kivijärven Kännätsalon saarelta. Suomalaiset beryllit ovat kauniita harvinaisuuksia, joilla juhlistetaan hienosti 100-vuotiasta Suomea.

Suloinen-riipus, keltakulta ja suomalainen berylli 0.40ka, hinta 680 €.

Berylli-korvakorut, keltakulta ja suomalaiset beryllit 3.40ka, hinta 2.170 €

Kulmalan Vohveli-sormuksia on Kulmalan mallistossa sekä timantin kanssa että ilman, hinnat ovat alkaen 730 €. Sormukset istuvat rungon muotoilun vuoksi kauniisti vierekkäin. Näyttävän kokonaisuuden saa yhdistämällä useampia sormuksia tai esimerkiksi valko- ja punakultaa rinnakkain.

Eksklusiiviseen makuun Kulmalalla on upeita jalokivi- ja helmikoruja. Kuvassa olevassa keltakultaisessa helmikaulakorussa on halkaisijaltaan 11 mm:nen South Sea -helmi ja timantteja yht. 0.10ka, hinta 4.380 €.

www.kultaseppakulmala.fi

@goldsmithkulmala

Lily-korusarjan on suunnitellut Jukka Räsänen, Vuoden Kultaseppä 2017. Kuvassa Kultaseppä Räsäsen Lily-sarjan keltakultainen timanttisormus 3.400 € ja korvakorut 350 € sekä valkokultainen Lilla Lily -sormus 2.190 € ja korvakorut 390 €.

www.kultasepparasanen.fi

Olli Johan Lindroosin suunnittelemista sormuksista peräti kaksi on jo voittanut Vuoden Kaunein Sormus -kilpailuun. Vasemmalla vuoden 2012 äänestyksen voittanut Lumi-sormussetti, jossa keltakultaiset syleilijät á 1.449 € ympäröivät näyttävän keskisormuksen 3.749 €. Valkokultainen Kide-sormus oli Vuoden Kaunein Sormus 2016! Isolla yhden karaatin timantilla sen hinta 12.750 €.

www.ojl.fi

Princess-malliston timanttisormukset valmistetaan käsityönä Suomessa. Princess-timanttisormus vasemmalla 5.900 €, keskellä 2.790–3.990 € ja oikealla 4.290 €.

www.kultajousi.fi

Sandberg-timanttikorumalliston Suvituuli-sormukset on suunniteltu suomalaiselle naiselle ja valmistettu Suomessa; Sandberg-timanttikoru on aina Avainlipputuote. Herkän romanttiset Suvituuli-sormukset toimivat erinomaisen hyvin kihla- ja vihkisormusyhdistelminä. Materiaalina 14K keltakulta, valkokulta tai punakulta, tilauksesta myös platina.

Vasemmalla keltakultainen Suvituuli-timanttisormus 1.935 € ja rivisormus 1.059 €. Keskellä punakultainen rivisormus 1.269 € ja oikealla valkokultaiset sormukset 2.195 ja 1.399 €.

www.sandberg.fi

Sinistä loistavan kotimaisen Kuura-sarjan on suunnitellut Sami Laatikainen. Valkokultainen sormus 5 mm safiirilla ja timanteilla noin 2.495 €, kaulakoru 1.995 € ja korvakorut 4 mm safiireilla 1.995 €.

kohinoor.fi

YLLÄOLEVA OSIO ON MAINOSSISÄLTÖÄ



Briljantti

Timantin hiontamuoto, jossa kivessä on 57 viistettä päällisosan taulu mukaan luettuna. Lisäksi joskus alakärki eli kuletti lasketaan 58. viisteeksi. Kehämuodoltaan pyöreä, timantin loiston parhaiten esille tuova briljantti on yleisimmin käytetty hiontamuoto. Muita tuttuja hiontamuotoja ovat ovaali briljantti, markiisihionta, pisara, smaragdihionta, suorakaiteen muotoinen porrashionta eli Baguette, sydän ja Princess. Briljanttihiontaa käytetään timantin ohella myös muiden jalokivien hionnassa.

Filigraani

Pitsiä muistuttava rakenne, jonka valmistaminen on vaativaa käsityötä. Monet nykyään myynnissä olevat filigraanityyliset korut ovat kuitenkin valamalla valmistettuja.

Flakka

Flakkasormuksen runko on läpileikkausprofiililtaan neliö tai suorakaide. Tällöin pinta on suora eikä kaartuva, kuten puolipyöreissä rungoissa. Sisäkulmia voidaan hiukan pyöristää käytön mukavuuden lisäämiseksi.

Hiertäminen

Hiertäminen on yksi kivien istutusmenetelmistä. Hiertämällä istutetut kivet ovat melko hyvin suojassa kolhuilta. Metallia on hierretty kiven reunojen päälle.

Jalokivet

Kihla- tai vihkisormuksen kiveksi valitaan useimmiten timantti. Muitakin erinomaisia vaihtoehtoja kuitenkin löytyy. Jalokivien kuten muidenkin aineiden kovuutta kuvataan Moshin kovuusasteikolla, jossa kovin aine saa luvun 10 ja pehmein luvun 1. Jalokivet erotetaan muista korukivistä (eli puolijalokivistä) juuri muun muassa kovuuden perusteella. Jalokiveksi luetaan sellainen kivi, jonka kovuus Moshin asteikolla on 7,5 tai suurempi. Timantti on ainoa jalokivi, jonka kovuus on 10. Jatkuvasti käytössä oleviin sormuksiin sopivat parhaiten sellaiset kivet, joiden kovuus on 9–10, eli lähinnä timantit ja korundit. Korundeihin kuuluvat punaiset rubiinit ja monissa eri väreissä säihkyvät safiirit. Muihin koruihin mainioita kiviä ovat myös esimerkiksi krysoberyllit (8,5), beryllit (7,5–8) ja spinellit (8). Smaragdi ja akvamariini kuuluvat berylleihin.

Jalometallit

Korujen valmistuksessa käytettävät jalometallit ovat kulta, hopea, platina ja palladium. Puhtaina ne ovat yleensä liian pehmeitä, joten niitä seostetaan muilla metalleilla. Jalometallin pitoisuuden voi tarkastaa tuotteen pitoisuusleimasta, jossa on ilmoitettu tuotteen metalliseoksen sisältämä jalometallin määrä promilleina painosta. Esimerkiksi soikion muotoisen leiman sisällä oleva luku ”750” kertoo, että tuotteessa on vähintään 750 promillea eli 75 prosenttia kultaa. Leiman suorakaiteen muoto merkitsee hopeaa ja salmiakin muotoinen pohja platinaa.

Karaatti (ct)

Timanttien ja muiden jalokivien paino ilmoitetaan karaatteina, yksi karaatti (lyhenne ct, joskus esiintyy ka) vastaa 0,2 grammaa. Koska timantit ovat luonnossa sitä harvinaisempia mitä suurempia ne ovat, suurempien timanttien karaattihinta on selvästi korkeampi eli esimerkiksi yksi iso 0,50 karaatin timantti on paljon kalliimpi kuin 10 kappaletta pieniä 0,05 karaatin timantteja, vaikka niiden yhteispaino ja luokitus ovatkin samat.

Karaatti (K)

Puhekielessä esiintyy usein edelleen vanha kullan pitoisuusilmaus ”karaatti”. 14 ja 18 karaatin kulta vastaavat nykyisiä leimoja 585 ja 750 eli puhtaan kullan pitoisuus tuotteen valmistamiseen käytetyssä seoksessa on vähintään 58,5 tai 75 prosenttia seoksen kokonaispainosta.

Keltakulta

Puhtaaseen kultaan (Au) seostetaan pääasiassa kuparia ja hopeaa. Seosaineiden suhteita muuttamalla kullan sävyä voidaan vaihdella vihertävän keltaisesta punertavaan. Suomessa myytävässä jalometallituotteessa kullan osuus tulee olla vähintään 375 eli 37,5 prosenttia, useimmiten kultaa on seoksessa 585 tai 750 promillea painosta.

Kruunuistutus

Kruunuistukassa kivi on kiinni sen päälle taivutetuin kynsin eli krappanoin. Sivulta katsottaessa istutus näyttää kruunumaiselta. Kynsiä voi olla neljästä jopa kahteentoista riippuen istutuksen tyylistä ja kiven koosta. Kiven istutus kannattaa tarkistuttaa kultasepällä muutaman vuoden välein.

Leimat

Suomessa jalometallien aitouden voi todeta tuotteessa olevista leimoista. Jalometallituotteesta täytyy löytyä pakolliset nimi- eli vastuuleima ja pitoisuusleima. Lisäksi tuotteeseen voidaan lyödä tarkastusleima, vuosileima ja paikkakuntaleima. Leimoja voi tarkastella lähemmin suurennuslasin avulla, tietoa leimoista löytyy muun muassa Tukesin kotisivuilta.

Nikkeli

Nikkeli on yleinen kosketusallergian aiheuttaja, ja siksi sen käyttöä ihokosketukseen joutuvissa tuotteissa on rajoitettu jo vuodesta 2001. EU-directiivin mukaan sormuksesta ei saa liueta nikkeliä yli 0,5μg/cm²/viikko. Aikaisemmin nikkeliä saatettiin käyttää valkokultaseoksissa, mutta nykyään suomalaiset valmistajat käyttävät yleensä palladiumilla seostettua, nikkelivapaata palladiumvalkokultaa.

Palladium

Kullan ja platinan lisäksi vihkisormuksia valmistetaan lähinnä palladiumista (Pd), joka on kultaa edullisempi, melko kevyt ja väriltään pehmeän hopeanharmaa jalometalli. Palladiumia käytetään myös valkokullan ja platinan seostamiseen. Palladium hyväksyttiin jalometalliksi Suomessa vuonna 2009.

Platina

Platinaa (Pt) käytetään koruissa melkein puhtaana. Platina muistuttaa väriltään valkokultaa, mutta on yleensä sitä valkoisempaa ja käytössä kestävämpää. Lähes valkoisen ominaisvärinsä ansiosta platina ei kaipaa pinnoitteita. Platinatuotteessa on oltava vähintään 850 massan tuhannesosaa eli 85 prosenttia puhdasta platinaa. Yleisin platinaseos on 950-platina.

Raeistutus

Raeistutusta käytetään etupäässä riviin istutettaville pienehköille kiville tai jos pienillä kivillä halutaan tehdä tasainen pinta (ns. Pavé-istutus). Metallista nostetut rakeet pitävät kivet kiinni.

Rodinointi

Valkokultakorut pinnoitetaan usein rodiumilla, sillä se antaa tuotteelle puhtaan hopeanvalkoisen pinnan, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Monet ovat mieltyneet rodinoimattoman valkokullan hiukan tummempaan väriin ja arvostavat sen huoltovapautta. Rodiumpinta kuluu jatkuvassa käytössä vähitellen pois, jolloin tuote muuttuu väriltään laikukkaaksi ja kannattaa viedä kultasepänliikkeeseen uudelleen rodinoitavaksi. Jos etsii nimenomaan lähes valkoista pintaväriä ja haluaa sen kestävän ajan saatossa, voi sormuksen materiaaliksi valita platinan, vaikka se onkin valkokultaa kalliimpi vaihtoehto.

Sulkeuma

Timantti on sitä puhtaampi ja samalla arvokkaampi, mitä vähemmän siinä on sulkeumia, halkeamia tai kasvuilmiöitä, joita kaikkia usein nimitetään sulkeumiksi.

Timantti

Timantit vaikuttavat sormuksen hintaan usein enemmän kuin jalometallinen runko. Timantin kauneuteen ja arvoon vaikuttavat asiat on ryhmitelty neljään tekijään: paino, puhtaus, väri ja hionta.

Valaminen

Valaminen on yleisin jalokivikorujen valmistusmenetelmä. Korujen osia, kuten sormusrunkoja ja jalokiven istukkapohjia tehdään valamalla niin tehtaissa kuin pienissä korupajoissakin. Valamisen jälkeen seuraa varsinaisen kultasepäntyön vuoro: osat puhdistetaan, hiotaan ja liitetään yhteen juottamalla. Jalokivien istutus tehdään yleensä myös käsityönä valujen puhdistuksen ja korun kokoamisen jälkeen. Massatuotantona valmistettaviin koruihin on saatettu istuttaa kuumuutta kestäviä kiviä (timantteja tai korundeja) vahan avulla valun yhteydessä. Lopuksi koru viimeistellään: kiillotetaan, puhdistetaan ja mahdollisesti rodinoidaan.

Valkokulta

Valkokultaa ei löydy luonnosta, vaan kyseessä on metalliseos, jonka väri on saatu lisäämällä kultaan esimerkiksi Palladiumia. Valkokullan väri vaihtelee seoksesta riippuen harmaanvalkoisesta kellertävään tai jopa rusehtavan valkoiseen. Valkokultaiset esineet yleensä rodinoidaan eli pinnoitetaan rodiumilla, jotta niihin saadaan puhtaan valkoinen ja korkeakiiltoinen pinta. (Katso myös Palladium ja Rodinointi)

Vasarointi

Käsityönä koruja valmistavalla kultasepällä on valamisen ja prässäämisen ohella mahdollisuus muotoilla metallia esimerkiksi sahaamalla, viilaamalla, vasaroimalla ja juottamalla. Upeita käsityönäytteitä ovat myös punomalla tai pakottamalla valmistetut esineet, samoin kuin aidot filigraanityöt ja taidokkaasti kaiverretut pinnat.


Lisätietoa ja lähteet

Inspecta www.inspecta.fi

Suomen Kultaseppien liitto www.suomenkultaseppienliitto.fi

TUKES www.tukes.fi